Suomen liikenne

SUOMEN RAUTATIELIIKENNE

-Junatyypit

• Allegro, liikennöi Helsingin ja Pietarin välillä
• InterCity-juna, henkilöliikenteesen tarkoitettu juna, jolla pääsee liikkumaan kaupunkien ja suurten asutuskeskuksen välillä
• Pendolino, tarkoitettu suurimpien kaupunkien väliseen liikenteeseen tarkoitettuja nopeita junia. Liikennöi parhaisiin matkustusaikoihin, ja pysähdyspaikkoja on muita junia vähemmän.
• Pikajunat, liikennöivät pitkillä etäisyyksillä sekä Etelä-Suomen taajamien välillä
• Taajamajunat, pysähtyy kulkuvälinsä lähes jokaisella pysähdyksellä
• Lähijunat, liikennöi tiheästi ja pysähtyy usealla asemalla
• Tolstoi, juna, joka liikennöi Moskovan lisäksi Viipuriin, Tveriin ja Pietariin
• Yö- ja autojunat, matkustaminen onnistuu mukavasti pohjoiseen yön yli leväten ja halutessaan auton voi ottaa mukaan

-Vammaismatkustajat junassa ja asemilla
 Juniin sisäänpääsyä on helpotettu invanapeilla ja invahisseillä. Junista löytyy esteettömiä WC-tiloja pyörätuolipaikkojen lähellä. Kaikkiin juniin ei mahdu invamopoja. Junista löytyy paikkoja pyörätuolipotilaille ja niiden läheltä löytyy sähköpistokkeita. Vammaismatkustajien huomiointi vaihtelee junatyypeittäin. Asemilla tunneleista löytyy usein hissejä tai ramppeja, jotta liikkuminen onnistuisi pyörätuolilla kulkeviltakin.
Kestävä kehitys junaliikenteessä: Juna toteuttaa permmin kestävän kehityksen ajatusta, kun esimerkiksi autot, koska se on joukkuliikenneväline. Junan hiilidioksidipäästöt on 6 kg/hlö/100 km, joka on hieman enemmän kuin bussien kulutus.
-Palvelut asemilla ja junissa
Asemilla: palvelun määrä riippuu asemasta. Asemoilta voi löytyä mm. näitä palveluita; pysäköinti, taxi, WC-tilat, lipunmyynti, lippuautomaatti, avustuspalvelu, ravintola, sekä muita kauppoja ja kioskeja.
Junissa: Jostain junista löytyy ravintolavaunu ja lapsille tarkoitettu oma lastenvaunu, jossa kylläkin kaikki voivat istua. Lisäksi junissa on kärrymyyntiä, lemmikkivaunuja, makuuvaunuja ja vammaispalveluita. Junista löytyy pistorasioita, jotta voi ladata mobiililaitteita, sekä tietokoneita junamatkalla.
-Lipunmyynnin eri ostotapaoihin
Lipun voi ostaa netistä, etukäteen, joko kännykkään tai tulostaa sen koneelta paprerille. Etukäteen junan voi ostaa myös lippuautomaateista maksukorteilla tai lipunmyynnistä semmoisen olessa auki ja sijaitsevan sillä asemalla. Lisäksi junalipun voi ostaa junista, mutta jossain junissa se maksaa enemmän, jos lipunmyynti on auki junan lähtiessä. Lisäksi pääkaupunkiseudulla käy ne kortit tai ne. Lisäksi lippuja voi ostaa puhelimetse.
Suomen ja Venäjän välinen junaliikke: Edestakaisia Allegro-vuoroja on päivittäin neljä. Tolstoilla on yksi lähtö Helsingistä js yksi Moskovasta yhdessä vuorokaudessa. Passi- ja tulitarkastukset hoidetaan junan kulkiessa ja viranomaiset aloittavat tarkistusen jo junan lähdettyä.
InterRail, junaliput Eurooppaan ja VR: VR:ltä on mahdollista ostaa InterRail-lippuja. Lippuja on kahdenlaisia, lippu, mikä on kohdistettu johonkin tiettyyn paikkaan tai lippu, mikä kelpaa kaikissa InterRail-maissa. Lisäksi lipun voimassaolo aikaa voi vaihdella. Lisätietoa lippujen hinnasta ja muusta voi katsoa täältä. Suomesta voit ostaa junalippuja ja varata paikkoja melkein jokaiselle asemalle Euroopassa. Ostamalla junalipun jo Suomesta säästät aikaa matkalla. Junalippuja voi ostaa Helsingin kansainvälisestä lipunmyynnistä tai puhelimetse.
-VR ja yhteistyökumppanit
 VR:llä on lukuisia yhteistyökumppaneita, kuten Sokos-hotellit ja Finnair.
-Liikematkustajat
Jos ryhmät haluavat pitää junassa kokouksia, niin on mahdollista varata duettoplus-vaunusta (joita ei ole, joka junassa tulee tarkistaa etukäteen). Voit varata paikat yhdenehengen paikoista, jopa 40 henkilön ryhmien tiloihin, vaikkapa koko yläkerran vain omaan käyttöön. Halutessa voi tilata ruoka-annoksia, pikkulämpimiä tai pulla-kahvit etukäteen. Alakerrasta löytyy mukaan otettavia pikkupurtavia tai jopa aterioita.
-VR ja asiakaspalvelu
VR:n on laajentanut asiakaspalveluaan myös someen. Joka päivä klo 8-20 voi Facebookissa ja Twitterissa kysyä junamatkailusta tai lipuista. Asiakaspalvelua löytyy myös VR:n omilta sivuilta. Sivulta löytyy myös laaja kirjo puhelinnumeroita, josta asiakaspalvelua saa. Puhelimetse asiakaspalvelu on auki klo 7-22. Lisäksi asikaspalvelua saa lipunmyyntipisteistä eri asemilta ja junissa on lisäksi lipunmyyjä, joka on myös asikaspalvelijana siellä.

SUOMEN BUSSILIIKENNE

-Bussiliikenteen historia
Linja-autot otettiin käyttöön 1900-luvun alussa. Vuonna 1905 alkoi autolinjaliikenne Uudenkaupungin ja Turun välille. Kaupunkiliikenne Trurussa alkoi kesällä 1906, mutta toiminta loppui kesä jälkeen, koska toiminta ei ollut tarpeeksi kattavaa. Kaksi muuta yritystä linja-autoliikenteen aloittamiseksi tapahtui Helsingissä vuonna 1907 ja Kotkassa 1913, lisäksi 1920 oli yksi yritys Tampereella. Linja-autoliikenne alkoi kunnolla Suomessa 1920-luvulla. Ensimmäiset linja-autoasemat perustettiin vuonna 1929. Linja-autot olivat aluksi kuorma-autoja, joidan lavan reunalla oli pitkittäissuuntaiset penkit.-Reittiliikenne
Matkustaja kulkee aikataulun mukaisesti linja-autolla.
-Vakiovuoro
Maaseudulla ja kaupunkien välillä ajava vuoro, joka pysähtyy pienissäkin kylissä ja tarvittaessa kaikilla reitin varrella olevilla pysäkeillä. Käyttäjäryhmä on pääasiassa koululaiset ja tyäömatkalaiset, joten aikataulut on tehty sen mukaan. Kuljettaa myös rahtia.
-Pikavuoro
Ajetaan keskikokoisten ja isojen kaupunkien välillä. Pikavuoro pysähtyy vain merkityllä pikavuoropysäkillä. Kuljettaa myös rahtia.
-Tilausliikenne
Reittiliikenteen ulkopuolista ajoa, jossa kuljetaan matkustajaryhmää, joka on ennalta sovittua. Tilausajot ovat asiakkaan tilaamia kuljetuksia, joissa aikataulu, reitti, autokalusto ja mahdolliset oheispalvelut ovat asiakkaan tarpeen mukaan laadittu. Suurinpia etuja on joustavuus ryhmämatkoilla.
-Matkahuolto
Yksityinen linja-autoliikenteen palvelu- ja markkinointi yritys. Linja-autoliitto osastoineen omistaa Matkahuollon. Päätoiminta-alat yrityksessä ovat matka- ja pakettipalvelut, sekä kioskipalvelut.
-Suomen bussitoimintaan suuntautuneet matkanjärjestäjät
-muun muassa Pohjolan Matka, Matkapalvelu Liisa Hietala, Matkapojat, Matka-Töysä Oy ja Lehtimäen matkat.
ExpressBus markkinointiyhteenliittymä, johon kuluu 30 pikavuoroja liikennöivää linja-autoyritystä. Kun matkustajamäärät pikavuoroissa oli laskusuunassa, projekti aloitettiin vuonna 1991.
-Bussien merkitys liikenneverkossa
Bussi reitit täydentävät rautateitä, tarjoamalla bussiyhteyksiä paikkakunnalle, joille ei pääse junalla. Ennen junat ja bussit kilpailivat enemmän. Nykyään, kun autoilu on lisääntynyt on täytynyt aloittaa yhteistyö. Kaukojunien ja kaukoliikenteen bussien välisiä vaihtoja on helpotettu rakentamalla matkakeskuksia.
-Kestävä kehitys bussiliikenteessä
Bussin hiilidioksidipäästöt on 4 kg/hlö/100 km, joka hieman vähemmän kuin junissa.
-Esitelkää yksi valitsemanne valtakunnallinen bussiyhtiö: 
Onnibus on halpa, helppo ja luotettava tapa matkustaa linja-autolla. Yhteyksiä on melko vähän ja pysäkkejä joihin linja-auto pysähtyy on melko vähän, mutta yritys laajentaa verkostoaan. Onnibusseissa on kaikkissa langaton netti ja pistorasia löytyy joka istuimen yhteydestä. Lippujen hinnat alkavat yhdestä eurosta ja lisäksihintaan tulee euron varausmaksu.
-Hämeenlinnan paikkalislinja-auto liikenne
Lipun hinta on 3,30€ ja vaihtomaksu (45minuutin sisällä ensimmäisen lipunostosta) on euron. Lasten liput ovat hieman halvempia, 1,70€ ja vaihto 0,5€.

SUOMEN LENTOLIIKENNE

-Suomen lentoliikenteen historia
Aadolf Aarnio oli ensimmäisen suomalaisen tekemän lentoyritysen johtaja. Lentoyritys tehtiin Tampereella 20.4.1911. Ensimmäinen varsinainen lento Suomessa tapahtui 18.5.1912. Suomen lentoliikenteen katsotaan alkaneen jo vuonna 1784, kun Johan Erikson Julin päästi miehittämättömän kuumailmapallonsa Oulun torilta taivaalle. Aero Oy, nykyinen Finnair Oy perustettiin 1.11.1923, toiminnan se aloitti 20.3.1924. Ensimmäinen lento Aero Oy:lla oli 162kg kuorma postia Helnsingistä Tallinnaan. Ensimmäisenä vuonna, kun Aero toimi se kuljetti 269 matkustajaa. Kesällä 1924 Aero palkkasi ensimmäisen suomalaisen lentäjän.
-Siviili-ilmailu
Tarkoittaa ykstyisten tahojen lentämistä.
-Sotilasilmailu
Kattaa kaiken sotilaallisen lentotoiminnan niin sodan, että rauhan aikana. Tämän tehtävän suomessa toteuttaa Suomen ilmavoimat.
-Liikenneilmailu
Kaupallista lentoliikennettä, jossa kuljetetaan matkustajia, rahtia tai postia maksua tai vuokraa vastaan. Kaupalliseen liikenteeseen kuuluu reitti-, tilaus-, ja taksiliikenne, liikenneilmailu ei sisällä mm. yleis-, koulutus-, tai sotilaslentoja.
-Reittiliikenne
Matkustaja lentää aikataulun mukaisella lennolla.
-Tilausliikenne
Matkustajien ja tavaroiden kuljetusta koti- ja ulkomaan säännöllisessä ja epäsäännöllisessä tilauslentoliikenteessä
-Sukkulaliikenne
Tarkoitetaan kahden paikan välistä tiehää liikennettä.
-Taksiliikenne
Lentotaksi ajaa kutsuliikenteenä ennakkoon tehtyjen varausten mukaan. Pääpysäkkien lisäksi kyytiin voi nousta myös reitin varrella olevilta bussipysäkeiltä.
-Yleisilmailu
Termi, joka kokoaa ne moottorilennon alueet, joita valtio tai yrityksen reittiliikenteessä tai liikelennossa eivät harjoita. Yleisilmailu ei ole aina ei-kaupallista. Suurin osa yleisilmailusta koostuu harrastuslentämisestä, mutta osa kattaa myös kaupallisia toimintoja.
-Finavia
Suomen valtion kokonaan omistama julkinen osakeyhtiö. Liikevaihto muodostuu lentoyhtiölle ja matkustajilla tarjottavista palveluista. Finavia turvatarkastaa matkustajat ja matkatavarat, pitää kiitotiet kunnossa sekä varmistaa turvalliset nousut ja laskeutumiset.
-Lentoliikenne ja kestävä kehitys
Lentoasemilla merkittävämmät ympäristövaikutukset aiheutuvat kiitoteiden liukkaudentorjunnan, lentokoneiden jäänesto- ja poistokäsittelyiden, sekä lentotoiminnan takia. Lentoliikennettä ja lentoasemien toimintaa koskee suuri määrä kansainvälisiä säädöksiä, EU:n lainsäädöksiä, kotimaista lainsäädäntöä sekä niiden perusteella annettuja ilmailumääräyksiä. Ympäristö vaikutuksia seurataan tarkkaan.
-Suomen lentokentät

• Helsinki-Vantaa
• Enontekiö
• Ivalo
• Joensuu
• Jyväskylä
• Kajaani
• Kemi-Tornio
• Kittilä
• Kokkola-Pietarsaari
• Kuopio
• Kuusamo
• Lappeenranta
• Maarianhamina
• Oulu
• Pori
• Rovaniemi
• Savonlinna
• Tampere-Pirkkala
• Turku
• Vaasa
• Varkaus
• sekä yleisilmailukenttiä ovat Helsinki-Malmi, sekä Halli ja Utti

-Helikopterilentotoiminta Suomessa
Puolustusvoimilla on muutamia helikoptereita, lisäksi Suomessa on yrityksiä, jotka kuljettavat henkilöitä ja rahtia.
-Esitelkää lyhyesti yksi valitsemanne suomalainen lentoyhtiö
Flybe Finland
Flybe Finland on suomalainen lentoyhtiö ja Suomen suurin kotimaan lentoliikenteen operoija. Yhtiö työllistää noin 700 henkilöä Suomesssa. Yhtiö operoi merkittävää osaa Finnairin kotimaan ja Europpan lennoista.
Flybe Finlandin emoyhtiö on Flybe Nordic. Maalikuussa se siirtyi väliaikaisesti Finnarin omistukseen, kun Flybe UK myi Finnairille 60% osuutensa. Asiakkaille eikoidu tästä vaivaa. Toukokuun alussa kaikki Flybe Finlandin omat reitit muuttuu Finnarin lennonnumeroille ja samalla Finnairin ostoliikenteeksi. Flybe Nordicin lopullisesta omistuksesta jatketaan vielä neuvotteluja Finnairin, henkilöstövuokrausyhtiö StaffPointin ja sijoitusyhtiö G.W. Sohlbergin välillä.

SUOMEN LAIVALIIKENNE

-Sisävesiliikenne
Matkustajien ja tavaroiden kuljetus sisävesillä omilla tai rahdatuilla aluksilla. Sisävesiliikenettä on myös satamien ja telakoiden sisäinen liikenne.
-Tärkeimmät sisävesireitit esimerkein

• Kuopio ja sen lähialueet
• Päijänne-Jyväskylä /Lahti
• Lahti-Heinola
• Tampereen alue
• Savolinna-Helsinki
• Tampere-Hämeenlinna
• Savolinna-Punkaharju

-Esitelkää Suomen Hopealinja Oy
Hopealina Oy on Suomen suurin sisävesivarustamo. Varustamolla on 8 sisävesilaivaa, jotka kuljettavat n. 85 500 matkustajaa vuosittain. Alukset risteilevät Hämeenlinnan, Valkeakosken ja Tampereen välillä, sekä Keuruun ja Mäntän alueella. Tampere-Hämeenlinna välillä risteilevät alukset kulkevat lähes päivittäin koko kesä kauden. Talvisin järjetetään myös risteilyjä. Lisäksi  Hopealinja Oy tarjoaa monenlaisia teema-risteilyjä.
-Meriliikenne
Meritse kuljetetaan paljon esim. öljyä, paperia ja kartonkia sekä kappaletavaraa. Vuosittain miljoonat ihmiset matkustaa Itämerellä laivoilla.
-Risteilyliikenne
Suomen aluevesien ulkopuolelle laivalla tai lautalla tehty yleensä edestakainen matka.
-Matkustajalaivaliikenne
Laivaliikenne, jossa matkustaa rahdin sijasta matkustajat.
-Rahtiliikenne
Pääosin tarkoitus kuljettaa tavaraa.
-Suomen merisatamat

• Sköldvikin satama
• HaminaKotkan satama
• Helsingin satama
• Kokkolan satama
• Naantalin satama
• Rauman satama
• Raahen satama
• Porin satama
• Oulun satama
• Hangon satama
• Turun satama
• Tornion satama
• Kemin satama
• Inkoon satama
• Uudenkauoungin satama
• Pietarsaaren satama
• Vaasan satama
• Loviisan satama
• Kaskisen satama
• Kantvikin satama

-Suomesta lähtevät tärkeimmät reitit esimerkein
Tallinna-Helsinki, Tukholma-Helsinki/Turku, lisäksi mm. rekkakuskit liikkuvat myös paljon saksaan tai pietari.
-Laivaliikenne ja kestävä kehitys
Laivoista rakennetaan tehokkaampia, vähemmän kuluttavampia, ja laivoja, jotka voi kulkea pelkästään biopolttoaineilla. Esim. Viking Linen uusimmassa laivasta ei lähde ollenkaan rikkipäästöjä. Laivan pesuohjelmat lisäävät päästöjä.
-Suomalaiset laivayhtiöt

• Eckerö Line
• Viking Line (Maarianhamina)
• Finnlines
• Kristina Cruises
• Linda Line Oy (suomalainen tytäryhtiö Lindaliini AS yhtiöstä)

-Esitelkää yksi valitsemanne suomalainen laivayhtiö
Finnlines
Finnlines on keskittynyt Itämerelle ja Pohjanmerelle. Matkustaja-rahtilaivat tarjoo palveluja Suomesta sekä Saksaan, että Ruotsiin (Ahvenanman kautta) ja Saksasta Venäjälle. Merikuljetusten lisäksi yhtiö tarjoaa satamapalveluja Helsingin ja Turun satamissa.

SUOMEN VALTATIET

Punaisella viivalla merkityt reitit ovat Suomen valtateitä eli teiverkon pääteitä, lisäksi Ahvenanmaalla niitä on neljä, ja siellä on oma tien numerointi järjestelmä, joka menee päällekkäin muun Suomen kanssa. Tiennumerointijärjestelmässä valtateille on varattu numerot yhden ja 39 välillä. Nykyisin näistä on käytössä vain numerot 1-16 ja 18-29. Tiennumerot on merkitty tieopasteisiin valkoisella numerolla punaiselle pohjalle. Vuonna 2013 valtateitä oli Suomessa noin 8 600 kilometriä ja kaikki valtatiet on päällystettyjä. Tärkeimmät valtatiet lähetevät Helsingistä ja Turusta. Ennen valtateitä sanottiin viertoteiksi.

Matkaturvallisuus

Matkavakuutus

Matkavakuutus kattaa vakuutuksesta riippuen matkalla sattuneen onnettomuuden tai tavaroiden katoamisen aiheuttamat kustannukset. Vakuutusvaihtoehtoja ja vakuutusyhtiöitä on useita, ja vakuutuksista voi jokainen räätälöidä vähän itsensä näköisen.

Eurooppalainen sairaanhoitokortti

Suomessa sairausvakuutetuilla on oikeus eurooppalaiseen sairaanhoitokorttiin, jonka voi tilata ilmaiseksi kelasta. Kortilla sinun tulisi saada hoito samaan hintaan kuin maassa asuvien henkilöiden (toimii EU- ja Eta-maissa, sekä Sveitsissä). Hoidon hinta määräytyy oleskelumaasi kansallisen järjestelmän mukaisesti.

Autojen turvallisuusasiat

Autoissa on turvavyöt ja ilmatyynyt sen varalta, että sattuu kolari tai jokin muu onnettomuus. Talvisin autoissa on pakko käyttää talvirenkaita liukkauden takia. Valotkin autoissa on, että pimeällä näkee eteen ja että näkee vastaan tulevat autot, ja vilkut on sitä varten että muut tietää minne on kääntymässä ja näin vältytään vaaratilanteilta.

Lentokoneiden turvallisuusasiat; ennen lentoa, lennolla ja lennon jälkeen

Ennen lentoa kaikille matkustajille tehdään turvatarkastus ja matkalaukut läpivalaistaan, jotta lentokoneeseen ei pääse mitään, mikä voisi olla vaaraksi lennolla. Lennon aikana lentoemännät ohjeistavat poikkeustilanteiden varalta, nousussa ja laskussa kaikki pitävät turvavyötä, lisähappea on saatavilla ja koneessa on pelastusliivejä, jos joudutaan laskeutumaan veteen. Lennon jälkeen tullattavat tavarat tullataan ja matkatavarat huolehditaan omille omistajilleen.

Laivaturvallisuus

Laivoilla ei tarvisteta laukkujen sisältöä. Laivoilla on pelastusveneitä ja pelastusliivejä jos laiva vaikka uppoaa. Yksin matkustavan lapsen pitää täyttää tietolomake ja se pitää pitää mukana koko matkan ajan.

Vesiväylien kunnossapito

Talvisin jäät murretaan väyliltä, ettei ne ole vaaraksi laivoille ja niiden rakenteille. Väyliä ruopataan, turvalaitteita kunnostetaan ja huolletaan, Poimujen kunnot tarkastetaan säännöllisesti. Väylänhuoltovenettä ei saa häiritä, kun se on paikoillaan tai rantautunut. Suuremmilla väyläaluksilla työskentelevien sukeltajien työtä ei myöskään saa häiritä. Sukeltajat ovat töissä silloin kun sukelluslippu on ylhäällä.

Metrojen, raitiovaunujen, junien ja bussien turvallisuusasiat

Busseissa on usein turvavyöt. Metroissa ja raitiovaunuissa turvallisuudesta on huolehdittu melko heikolti, koska esimerkiksi juuri turvavyöt puuttuu kokonaan. Junissa esimerkiksi ovet eivät aukea ennen kuin juna on täysin pysähtynyt ja junissa on kaiteita joista voi kävellessä pitää kiinni.

Iittala

1. Miksi Iittalan lasimäki on niin suosittu matkailijoiden keskuudessa?
- Koska siellä myydään desing-tuotteita, tekemistä kaiken ikäisille, sekä monipuolinen valikoima liikkeistä.
2. Mitä lisäisit alueelle, että se palvelisi vieläkin paremmin matkailijoita?
-Enemmän kauppoja, ja mahdollisesti joku kiva kahvila.

Intia

Uskonnot

Intian suurin uskonto on hindulaisuus, johon kuuluu  827 578 868 henkilöä eli 80,5% Intian väestöstä. Hindulaisuuteen kuuluu usko kuolemattomaan sieluun (sielunvaellukseen) ja uudelleen syntyyn. Tärkeimpiä oppeja ovat: karman laki, joka sitoo ihmisen jälleensyntymisen eli samsaran ketjuun, syyn ja seurauksen laki: hyvistä teoista seuraa hyvää ja pahoista teoista pahaa. 

Toiseksi suurin uskonto on islam, johon kuuluu vain 13,4% väestöstä mikä on kuitenkin 172 210 521 henkilöä. 

Kristinuskoisia Intiassa on 24 080 016, mutta väestöstä vain 2,3%. 

Alle prosentin väestöstä uskontoja on mm. Sikhiläisyys, buddhalaisuus sekä jainalaisuus.

Kielet

Intiassa puhutaan Ethonologue-kirjan mukaan 447 kieltä. Näistä kaikista hindi on levinnein ja puhutuin kieli Intiassa, sillä äidinkielenään sitä puhuu noin 260 miljoonaa ihmistä ja toisena kielenään 120 miljoonaa. 

Poliittisesti ja taloudellisesti kuitenkin englanti on tärkein kieli, sillä se on keskushallinnon virallinen kieli. Muita tärkeitä kieliä Intiassa on mm. bengali, tamili ja urdu.

Arvot

Tärkeimmät arvot Intiassa ovat: perhe, vanhempien ihmisten kunnioittaminen, anteliaisuus ja terveys, eli ruumis ja sielu ovat yhtä. Vanhempien ihmisten kunnioittamiseen kuuluu, että nuoremmat koskettavat vanhempien jalkoja, hakien tällä tavoin heidän siunaustansa.

Myös sankareita kunnioitetaan ja rakkautta vaalitaan. Intiassa on paljon erilaisia (uskonnollisia)symboleja esim. meidän länsimaissa kutsuma nimitys "hakaristi" on Intiassa vaurauden Jumalan palvomisen symboli.

 Muiden kulttuurien kunnioittaminen, suvaitseva seurusteluilmapiiri ja kiinnostus myös maalaisia kohtaan kuuluvat Intian arvoihin. Perhe ja avioliitto ovat suuressa arvossa ja eroluvut esim. Suomeen verrattuna ovat hyvin alhaiset. Suurimman osan avioliitoista kuitenkin järjestävät vanhemmat ja morsiusparin on suostuttava perheidensä valintaan, puolet alle 18-vuotiaista naisista on jo naimisissa.

Korruptio on melkein elämäntapa Intiassa, mutta on merkkejä siitä että se olisi vähenemässä. Sitä harjoitetaan melkein uskonnollisesti ja ihmiset ovat tehneet byrokratian kiertämisestä melkein taidetta.

Intialaiset suomessa

Suomessa Intialaiset voisivat mennä lappiin tutustumaan pohjoismaiseen kulttuuriin ja näkemään mm. Revontulia ja poroja. Uskon, että Intialaiset voisivat tykätä olla pohjoisessa ja kylmässä sillä se eroaa omasta kulttuuristaan paljon.

 Jos ei kuitenkaan halua talvi aikaan niin kesällä on myös paljon tehtävää, kuten lapissa kullan huuhdontaa, etelämmässä saaristoja ja Helsingissä mm. Suomenlinna. Myös syksy on hyvin kaunista aikaa suomessa kun lehdet värjääntyy.

Kestävä kehitys Serenassa

Kestävä kehitys ei juurikaan näy Serenassa.

 Ekologisuutta Serena ei edistä, sillä veden liikakäyttö on suurta. Huomioisin ekologisuutta sillä, että vettä käytettäisiin aina uudestaan ja käytettäisiin enemmän kemikaaleja sen puhdistamiseen.

Kemikaalien käyttö ei myöskään edistä kestävää kehitystä, mutta jos vettä pystyttäisiin käyttämään sen sijaan sielä missä siitä on pulaa niin kemikaalien käyttö olisi pienempi paha.

 Eettinen kestävyys ei näy ollenkaan ja sitä en osaa huomioida Serenassa.

 Esteettömyyttä ei huomioida. Itse huomioisin pistämällä johonkin altaaseen pyörätuolihissi, jotta pyörätuolilaisilla olisi mahdollisuus päästä altaaseen. Lisäksi pistäisin mahdollisimman vähän portaita sillä ne voivat olla vanhuksille raskaita joten enemmän liuskoja portaiden tilalle.

(Sosio)kulttuurinen kestävyys on varmasti paikallisille hyödyksi. Sillä jos kauempaa tulee perheitä Serenaan niin moni varmasti käyttää paikallisten palveluita. Periteitä ja kulttuuria ei Serenassa näy.

 Taloudellinen kestävyys on huomioitu sillä, että käytetään altaissa ja liukumäissä hyviä materiaaleja mitkä kestää, joten niitä vain huollatetaan sillon tällöin.

Elämyksiä

3. viikon tehtävä

Kerro, minkälaisissa asiakaspalvelutilanteissa olet käyttänyt vieraita kieliä. Miten hoidit tilanteen? Mitä kieliä olet kuullut puhuttavan työpaikassasi? Mitä olet itse puhunut?
Tämän lisäksi valitse ainakin kymmenen eri tuotetta työpaikkasi valikoimasta ja käännä sanat sekä in english och på svenska.

Ja muistathan kertoa, mitä uutta olet oppinut.

Muutaman kerran on tullut ulkomaalaisia asiakkaita, mutta he ovat sanoneet tilauksensa suomeksi tai osoittanut tuotetta listalta ja kerran joku sanoi bic mac jolloin halusi siis kerroshampurilaisen eli tilanteet ovat sujuneet hyvin. En ole kuullut muuta kuin englantia puhuttavan ja sitä olen itsekin puhunut.

Hampurilainen-Hamburger-Hamburgare

Juustohampurilainen-Cheese burger-Ost hamburgare

Kerroshampurilainen-Layer of hamburger-Lager av hamburgare

Nugetit-Nuggets-Nuggets

Sipulirenkaat-Onion rings-Lökringar

Lastenateria-Kids meal tai Happy meal myös ymmärretään-Barnens måltid
Pekonihampurilainen-Bacon hamburger-Bacon burgare
Kanasalaatti-Chicken salad- Kycklingsallad
Kahvi-Coffee-Kaffe

2. viikon tehtävä

Erilaiset asiakasryhmät…
Pohdi, miten työpaikallasi otetaan huomioon:
- eri ikäiset asiakkaat (esim. lapsille oma menu)
- ruoka-aineallergiset
- liikuntarajoitteiset
- ym.

Ja muistathan kertoa, mitä uutta olet oppinut.

-Eri ikäiset asiakkaat otetaan huomioon, sillä mahdollisuutena on lasten ateria, johon sisältyy lelu jonka saa itse valita mieleisensä

-Ruoka-aineallergiset saa valitessaan jättää pois hampurilaisesta tuotteen mille on allerginen ja sitten on myös mahdollisuus saada gluteeniton hampurilainen

-Liikuntarajotteisille ei ole mitään esteitä, ja jos he haluavat mennä buffan puolelle ylätasanteelle niin sinne menee ramppi josta on helppo päästä

Itse en ole mitään uutta varsinaisesti oppinut, paikat olen oppinut paremmin ja muutenkin kassalla oleminen menee paljon sulavammin jo.

Toinen viikko

Toinen viikko työssäopissa meni paljon paremmin! Työkaveritkin ovat tulleet jo tutuimmiksi. Työ on ollut aika raskasta kun on ollut paljon ruuhka-aikoja, mutta niistäkin selvitty ongelmitta.Hieman alkaa jo kyllätyttää tehdä joka päivä samaa ja varsinkin kun aamupäivällä on taas niin rauhallista, että ei ole muuta kuin seisoskelua, pöytien pyyhkimistä ja mahdollisesti paikkojen täyttämistä. Paljon helpompaa työ on jo kun on oppinut jo kaikkien tavaroiden paikat jne. Kyllä sitä mielummin koulussa istuisi mutta kivaa kuitenkin on ollut!

1. viikon tehtävä

Minut perehdytettiin työssäoppipaikkaani niin, että aluksi näytettiin työntekijöiden tilat ja pukuhuoneet. Sen jälkeen sain työasuni ja sitten esiteltiin paikkoja ja kerrottiin mistä löytyy mitäkin, sitten sain Hesburgerin käsikirjan jonka selasin läpi ja siinä kerrottiin työskentelemisestä hesessä. Sitten sain kuljeskella vielä itse ja katsella paikkoja.
Tuohon asiakaslähtöisyys kysymykseen en osaa vastata.

Työssäopin ensimmäinen viikko

Ensimmäinen viikko työssäoppi paikassani on mennyt todella hyvin. Olen siis Prisman Hesburgerissa ja työpäiväni ovat olleet 7 tunnin mittaisia. Tiistaina minut perehdytettiin hyvin ja työajat sovimme aina viikon alussa seuraavalle viikolle. Ensimmäisenä päivänä pääsin jo kassalle ja joku työntekijöistä oli koko ajan kanssani siinä. Toisena päivänä oli sen verran rauhallista, että olin yksin kassalla ja ongelmien sattuessa joku tuli auttamaan. Kolmantena päivänä en kerennyt olemaan kauaakaan töissä kun tuli kova päänsärky ja jouduin lähtemään kotiin, päänsärky jatkui vielä perjantaina joten silloinkaan en päässyt menemään. Lauantaina kuitenkin olin taas töissä.

Servetin taittelua

Lounaalle sopiva taittelu: Purje

Juhlaan sopiva taittelu: Riikinkukko

NAO-seminaari, hieman myöhässä...

Mikä on seminaari?

- Seminaari on koulutustilaisuus.

Minkä nimisen seminaarin toteuttamiseen osallistuitte?

- NAO-seminaari, mikä on Nuorten aikuisten osaamisohjelma

Missä seminaari tarkalleen ottaen järjestettiin?

- Koulumme A-rakennuksen auditoriossa

Ketkä seminaariiin osallistuivat eli mikä oli kohderyhmä?

- En oikein tiedä. Varmaan ne nuoret aikuiset.

Miten hyvin kokouspaikka ja -ympäristö sopivat kokouksen teemaan, luonteeseen ja kokousasiakkaille?

- No meidän koulu on hieno paikka sopii tilaisuuteen kuin tilaisuuteen.

Miten asiakkaat huomioitiin vastaanotossa, millaisia opasteita paikalla oli ja miten asiakkaita informoitiin kokousjärjestelyistä?

- Vastaanotossa olimme hyvin ystävällisiä ja jaoimme nimikyltit jokaiselle henkilölle.

Millaista kokousmateriaalia asiakkaille jaettiin ja miten se oli paketoitu?

- Asiakkaat sai muistiinpano välineet, eli muistivihkosen ja kuulakärkikynän.

Miten tauot ja ruokailut oli järjestetty?

- Hyvin oli järjestetty. 

Millaista sosiaalista oheisohjelmaa kokousasiakkaille järjestettiin?

- Halukkaille oli jonkinlainen iltajuhla.

Oma roolini kokouspalvelujen kokonaisuuden onnistumisessa

- Olin kellottamassa auditoriossa, joka tarkoittaa sitä, että kun puheen pitäjän puheessa oli 2min aikaa jäljellä niin näytimme, että voi ruveta lopettelemaan. Toinen roolini oli vastaanotossa oleminen ja vieraiden auttaminen tarvittaessa.

Tarjoilu Kahvila-Ravintola Punaportissa

Lounasravintolassa työskentelystä en kovinkaan tykännyt, kahviossa työskentely taas oli paljon kivempaa. Kovinkaan raskasta työ ei mielestäni ollut, ainoa raskas osuus oli todennäköisesti koko päivän seisominen. Työ oli hyvin yksinkertaista ja helppoa ja mikään ei oikein ollut haastavaa. Eniten pidin kahvilan kassalla ja irtomyynnissä olemisesta, ja niissä onnistuin parhaiten, tiskaaminen kyllä myös sujui se oli tuttua juttua. Noudatin työaikoja muuten hyvin, mutta aamusin tulin aina noin 5-10 min myöhässä. Voisin kehittää vielä vaikka missä, koska aina on parantamisen varaa. Tarjoilupäiviä oli mielestäni juuri oikea määrä sillä niitä ei ollut liikaa eikä liian vähän. Oma panokseni oli se, että annoin parhaani ja tein tehtäviä mistä en välttämättä niinkään tykännyt. Noudatin myös taukojen aikoja hyvin. Vinkkejä tuleville tarjoilijoille ainakin sen verran, että hyvät kengät heti ensimmäisestä päivästä alkaen, ja ostakaa kengät Image wear työasu kaupasta! Hyvät ja mukavat kengät halvalla :-) Ja ei kannata seisoskella tekemättä mitään vaan sitten käy vähän väliä vaikka pyyhkimässä linjastoa ja tarkastaa että kahvia, maitoa, kermaa ja teetä on tarpeeksi joka paikassa ja niin tulee paljon parempi mieli asiakkaillekkin! Uskon, että jos menee kahvilaan työssäoppimaan niin tarjoiluvuoroista oli paljonkin hyötyä :-)